Arvonlisävero muuttuu – mitä tulee tietää?
Syyskuun alusta voimaan tuleva arvonlisäveron korotus ei ole enää uutinen. Kuluttaja voi ottaa tiedon vastaan vain uutisena ja huomaa vaikutuksen mahdollisina hinnan nousuina jälkikäteen. Yrittäjän kannalta muutos on kuitenkin muutakin kuin pelkkä tekninen verokannan muuttaminen toimintaan.
1.9.2024 astuu voimaan uusi yleinen arvonlisäverokanta, 25,5 %. Koska kyse on yleisestä arvonlisäverokannasta, muutos koskee suurinta osaa tarjolla olevista tuotteista ja palveluista. Kokonaan verovapaat palvelut, kuten terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalipalvelut, pysyvät edelleen verovapaina. On huomattava, että vakuutusmaksuvero noudattaa yleistä arvonlisäverokantaa, joten verokannan muutos vaikuttaa myös vakuutusmaksuveroon.
Alennetut arvonlisäkannat (10 % ja 14 %) pysyvät ennallaan. Tosin hallitus on esittänyt muutosta siihen, mitkä tuotteet ja palvelut kuuluvat mihinkin arvonlisäverokantaan. Esityksen mukaan ainoastaan sanoma- ja aikakauslehdet jäisivät alimpaan 10 prosentin arvonlisäverokantaan, muiden siirtyessä 14 prosentin arvonlisäverokantaan. Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus makeisten siirtämisestä yleiseen arvonlisäverokantaan, jolloin makeisten arvonlisävero nousisi 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Nämä muutokset tulisivat toteutuessaan voimaan vuoden 2025 alusta.
Yrittäjä – hoida laskutus kuntoon nyt!
Yrittäjälle arvonlisäveron muutoksen hallinta aiheuttaa eniten pohdittavaa. Jos yrittäjän toiminnassa myytävät tuotteet ja palvelut myytäisiin aina samana päivänä kuin ne on tuotettu, mitään haastetta ei olisi. Näin suoraviivaista toimintaa yleisen arvonlisäverokannan alaisessa liiketoiminnassa tuskin on missään. Ratkaistavaksi jää siis, milloin ja miten uutta arvonlisäverokantaa käytetään ja mitä vielä menee vanhalla arvonlisäverokannalla. Laskutuksen hoitaminen asianmukaisella verokannalla vaatii hieman hallinnointia. Käytännössä ei ole mahdollista tehdä muutosta kerralla päivämäärän vaihtuessa, vaan toiminnassa saattaa olla pitkäänkin käytössä rinnakkain kaksi eri arvonlisäverokantaa.
Arvonlisäverokanta määrittyy suorituksen tai toimituksen ajankohdan mukaan. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi asiantuntijapalveluissa ennen 1.9.2024 tehty työ laskutetaan vanhalla arvonlisäverolla, ja uusi astuu voimaan heti syyskuun alusta. Jos kyse on tuotannosta varastoon ja tuote myydään 1.9. alkaen, käytössä on uusi arvonlisäverokanta.
Mikäli tuote on maksettu ennakkoon ennen arvonlisäverokannan muutosta, sovelletaan vanhaa arvonlisäverokantaa, riippumatta siitä, milloin tuote toimitetaan. Jos taas kyse on osamaksulla suoritettavasta kaupasta, arvonlisäverokanta määräytyy tuotteen luovuttamisen ajankohdan mukaan. Eli jälleen tuo 1.9. määrittelee, kumpaa käytetään. Ennen sitä luovutettujen tavaroiden ja palveluiden arvonlisäverokanta on edelleen 24 prosenttia, ja sen jälkeen käytetään uutta 25,5 prosenttia.
Miten sitten pitäisi suhtautua erilaisiin alennuksiin ja tarjouksiin? Jälleen kerran palvelun tai tavaran toimitusajankohta määrittelee oikean arvonlisäverokannan. Pitkälle ajanjaksolle ulottuva alennuskausi (esim. vuosialennus) voidaan jakaa suhteellisesti ajan kulumisen mukaan tai hankintojen todellisen jakauman mukaisesti.
Mitä muuta?
Suuri kysymys yrittäjälle arvonlisäveron korotuksen myötä on, siirtääkö nousu kokonaan myyntihintaan vai tinkiikö omasta kannattavuudestaan. Monessa tuotteessa tai palvelussa 1,5 prosentin hinnan korotus ei ole kuluttajalle merkittävä, mutta joissain tapauksissa se voi olla. Viime kädessä pohdinta kuitenkin kiteytyy siihen, onko tämä korotus merkittävä yrityksen kannattavuudelle. Jos yritys on säännöllisesti seurannut yleistä hintojen nousua ja tarkistanut omaa hinnoitteluaan, korotuksen merkitys voi olla vähäinen ja korjaantuu seuraavan hinnantarkistuksen yhteydessä. Toisaalta, jos omia hintoja ei ole koskaan tarkasteltu kriittisesti, pienikin muutos voi olla merkittävä.
Yrityksen solmimilla sopimuksilla ja niiden sanamuodoilla on myös oma merkityksensä. Monessa sopimuksessa käytetään tarkkoja arvoja, kun taas toiset mainitsevat arvonlisäveron kohdalla “voimassa olevan arvonlisäveron”. Nyt on hyvä hetki pohtia, onko päivityksen tarvetta ja miten halutaan toimia jatkossa.
Myös käytettävät järjestelmät, niiden erilaiset integraatiot ja raportointitoiminnot vaativat huomiota. Nykyaikaiset ohjelmistotarjoajat ovat jo huomioineet tulevan muutoksen ohjelmistojensa toiminnassa, eikä asiakkaan tarvitse itse miettiä asiaa. Käytössä saattaa kuitenkin olla vanhojakin ohjelmia, joihin muutosta ei ole kyetty tekemään tai jotka eivät pysty käsittelemään uuden arvonlisäverokannan desimaalia. Desimaalin käyttö voi vaikeuttaa myös integraatioiden toimintaa tai raportoinnilla tuotettavan materiaalin oikeaa sisältöä.
Arvonlisäverotukseen tulossa myös muita pienyrityksiä koskevia muutoksia
Vuoden 2025 alusta voimaan tulee muitakin pienyrittäjiä koskevia arvonlisäverotuksen muutoksia. Muutokset tulevat suoraan EU-direktiivistä, ja niiden tavoitteena on vähentää EU alueella sijaitsevien pienten yritysten hallinnollista taakkaa, luoda yrityksille tasavertaiset toimintamahdollisuudet sekä edistää kansainvälisen kaupan kehitystä. Muutokset koskevat kaikkia pieniä yrityksiä riippumatta yritysmuodosta, sekä maa- ja metsätalouden harjoittajia.
Alarajahuojennus poistuu
Pienet yritykset eivät voi enää saada alarajahuojennusta vuodesta 2025 alkaen. Yrityksellä on oikeus hakea alarajahuojennusta vielä vuodelta 2024. Yrityksillä, joiden verokausi on kuukausi ja joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, on oikeus hakea huojennusta lain voimaantuloa edeltävältä tilikauden osalta.
Vähäisen liiketoiminnan raja nousee 20 000 euroon
Lakimuutoksen myötä vuodesta 2025 alkaen vähäisen toiminnan raja nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon. Liikevaihdon laskemisessa tarkastellaan aina kalenterivuoden liikevaihtoa nykyisen tilikauden liikevaihdon sijaan. Alv-velvolliseksi pitää rekisteröityä vähäisen toiminnan raja-arvon ylittämisajankohdasta lukien. Vaikka liikevaihtoraja ei ylittyisi, yritys voi rekisteröityä vapaaehtoisesti alv-rekisteriin vähennysten vuoksi: rekisteriin kuuluva voi vähentää arvonlisäverolliseen myyntiin kohdistuvien hankintojen sisältämät vähennyskelpoiset arvonlisäverot alv-ilmoituksellaan.
Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa takautuvasti poistuu
Aiemmin, rekisteröidyttäessä alv-velvolliseksi raja-arvon täyttyessä, maksuvelvollisuus koski takautuvasti koko tilikauden myyntiä. Vuoden 2025 alusta alkaen takautuvuus poistuu. Arvonlisäveroa maksetaan vain siitä hetkestä eteenpäin, kun liiketoiminnan liikevaihdon 20 000 euron raja-arvo ylittyy.
Pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille
EU alueella otetaan käyttöön pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä, jonka myötä vähäisen toiminnan verovapauden soveltamisala laajenee myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneisiin yrityksiin. Verovapauden hyödyntäminen edellyttää rekisteröitymistä (Suomeen sijoittuneella yrityksellä OmaVerossa), ja se on mahdollista 1.1.2025 alkaen. Verovapautta voi hyödyntää yritys, jonka liikevaihto EU-alueella on enintään 100 000 euroa, eivätkä myynnit ylitä vähäisen toiminnan kansallista raja-arvoa kohdemaissa. Jokainen EU jäsenvaltio voi päättää itse kansallisen vähäisen toiminnan verovapauden rajan, joka voi kuitenkin olla enintään 85 000 euroa vuodessa.
Arvonlisäverotuksen osalta on paljon huomioitavia asioita. Suosittelemme vahvasti käymään yrityksen laskutustoiminnan läpi yhdessä kirjanpitäjän kanssa, jotta käytössä on aina oikea arvonlisäverokanta.
