Kansainvälistyvät perheet
Maailma ja Suomi kansainvälistyvät hurjaa vauhtia. Tämä näkyy myös perheoikeudessa. On ulkomaille muuttaneita suomalaisia, Suomessa asuvia ulkomaalaisia, eri maiden kansalaisista muodostuvia perheitä ja perheitä, joilla on tai on ollut koti useammassa eri maassa. Suomessa asuvilla Suomen kansalaisillakin on enenevässä määrin omaisuutta ulkomailla.
Ensimmäinen ratkaistava kysymys kansainvälisessä tilanteessa on aina, että minkä maan viranomaiset ovat toimivaltaisia käsittelemään asian ja minkä maan lakia sovelletaan. Tähän kysymykseen annettavalla vastauksella voi olla hyvin kauaskantoisia vaikutuksia, koska eri maiden lainsäädännöt saattavat erota toisistaan merkittävästi. Suomen kansalaisista muodostuvankaan perheen juridiset suhteet eivät aina määräydy Suomen lain mukaisesti. Mahdollista perinnönjakoa tai avioeroa ei myöskään aina automaattisesti käsitellä Suomessa, vaikka usein osapuolet näin olettavat ja ehkä toivovatkin.
EU on antanut useita asetuksia siitä, minkä maan viranomaiset ovat toimivaltaisia ja minkä maan lakia sovelletaan erilaisiin perheenjäsenten välisiin suhteisiin, kuten aviovarallisuussuhteisiin tai rekisteröityihin parisuhteisiin, perintöön ja lapsen tai puolison elatukseen. Lisäksi on olemassa kansainvälisiä sopimuksia esimerkiksi siitä, minkä maan lain muotomääräyksiä tulee noudattaa, jotta testamenttia pidetään pätevänä kansainvälisessä tilanteessa.
EU-tasoisia säädöksiä ei kuitenkaan ole olemassa lainkaan esimerkiksi avoliittoihin sovellettavasta laista. Lisäksi asetusten piiriin kuuluvissakin tapauksissa syntyy välillä hankalia tilanteita. On esimerkiksi mahdollista, että vaikkapa Espanjan viranomaisten pitäisi käsitellä asia soveltaen Suomen lakia tai päinvastoin. Mahdollista on niin ikään, että kuolinpesän ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen sovelletaan eri maan lakia kuin perinnönjakoon tai että avioero-ositus toimitetaan yhden maan lain mukaisesti, mutta lasten tai entisen puolison elatusapu määräytyy toisen maan lain perusteella.
Oman lisänsä tuovat vielä EU:n ulkopuoliset maat ja sellaiset EU-maat, jotka ovat jättäytyneet EU:n perheoikeudellisten asetusten ulkopuolelle. Näiden maiden näkemys siitä, missä asia tulisi käsitellä ja mitä lakia soveltaa, saattaa olla suorastaan ristiriidassa suomalaisen näkemyksen kanssa.
Näin ollen voidaan sanoa, että kansainväliset tapaukset ovat usein kaukana yksinkertaisista. Osapuolille tulee valitettavan usein yllätyksenä, minkä maan laki tapaukseen edes soveltuu. Myös riski perillisten tai entisten puolisoiden välisiin riitoihin kasvaa, kun kiistely saattaa alkaa jo siitä, minkä maan lain mukaan ja missä maassa asia pitäisi ylipäänsä käsitellä.
Tilanteissa, joihin liittyy kansainvälisiä kytkentöjä, perheoikeudellisten asiakirjojen, kuten testamentin ja sopimuksen aviovarallisuussuhteisiin sovellettavasta laista laatiminen on erityisen tärkeää. Niillä voidaan ennaltaehkäistä useita kansainvälisille tilanteille leimallisia ongelmia, kuten epäselvyyttä sovellettavasta laista. Jo esimerkiksi sisällöltään järkevän ja muodollisesti pätevän testamentin tekeminen kansainvälisessä tilanteessa vaatii kuitenkin tavallista enemmän erityisasiantuntemusta.
Myös kansainväliseen perheoikeuteen liittyy kiinteästi verotus. Moni yllättyy siitä, että suomalaista perintöveroa ei useinkaan pääse pakoon pelkästään muuttamalla itse ulkomaille. Jotta perintöveroa ei tarvitsisi maksaa lainkaan, myös perillisten pitäisi asua ulkomailla eikä omistukseen saisi jäädä suomalaisia kiinteistöjä tai sellaisten yhtiöiden osakkeita, joiden varoista yli puolet muodostuu Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta.
Vaikka Suomi verottaisi perintöä, samaa perintöä voi verottaa myös jokin toinenkin maa. Suomella on muutamien maiden kanssa perintöverosopimuksia. Lisäksi Suomen perintö- ja lahjaverolaissa on säännökset siitä, miten mahdollinen kaksinkertainen perintöverotus poistetaan, jos verosopimusta ei ole.
Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan luovuttua kokonaan perintöverosta ja korvattua sen ankarammalla luovutusvoittoverotuksella syntyy kuitenkin tilanteita, joissa veroa joutuu käytännössä maksamaan kaksi kertaa samasta omaisuuden arvosta. Tällöin ainut tapa välttää kaksinkertainen verotus on ajoittaa ja toimittaa ositus ja perinnönjako oikein. Vastaavasti huonosti ajoitettu ja suunniteltu perinnönjako saattaa käydä näissä tilanteissa yllättävän kalliiksi.
Kansainvälisissä tilanteissa on siis erityisen tärkeää ennakoida ja käyttää apunaan asiantuntijaa. Kansainvälisen avio- tai avoliiton solmiminen, lapsen syntymä kansainvälisessä tilanteessa, ulkomaille muutto ja omaisuuden hankkiminen ulkomailta ovat esimerkkejä hetkistä, joina olisi syytä keskustella lakimiehen kanssa perheoikeudellisista asioista. Viimeistään silloin, kun läheinen menehtyy kansainvälisessä tilanteessa tai on tullut tai tulossa kansainvälinen avioero, on syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan.
