Uusi työaikalaki on entistä joustavampi
Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Sen soveltamisen alkuun vaikuttaa työehtosopimuksen sopimuskausi. Lain keskeiset periaatteet pysyvät ennallaan, mutta joustavuutta lisätään. Asiantuntijat pysyvät edelleen työaikalain piirissä, mutta jatkossa myös kotityötä tekevät kuuluvat työaikalain piiriin. Alla on lueteltu tärkeimpiä muutoksia vanhaan työaikalakiin nähden.
3 § Työaika
- Työajan määrittelyä koskevat säännökset pysyvät ennallaan.
- Säännös matka-ajasta siltä osin, kun ei tehdä töitä, pysyy samana. Säännöksessä viitataan nyt työnantajan velvollisuuteen ehkäistä matkustamiseen liittyvää rasitusta työturvallisuuslain mukaisesti.
4 § Varallaolo
- Varallaolo työpaikalla estetään. Jos varallaoloaikana täytyy oleskella työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, kyse on silloin työajasta. Varallaolon osalta voidaan kuitenkin sopia niin, että työntekijän on oltava tavoitettavissa töihin kutsuttavaksi.
5 § Yleistyöaika
- Säännöllinen työaika pysyy ennallaan eli pääosin 40 tuntia/viikko ja 8 tuntia/päivä.
- Vuoden jaksolla keskimääräinen työviikko voi olla 40 tuntia.
7 § Jaksotyöaika
- Jaksotyöajan osalta jaksotyön käyttöaloja laajennetaan ja nykyaikaistetaan. Uudessa luettelossa ratkaisevaa jaksotyön teettämisessä on se, minkälaisesta työstä tai toiminnasta jaksotyössä on kysymys, eikä kuten aiemman lain mukaisesti se, millaisessa laitoksessa tai yrityksessä työtä tehdään.
8 § Yötyö
- Yötyön käytön edellytyksiä helpotetaan hieman, mutta pääsääntöisesti sääntely pysyy ennallaan. Yötyön teettämispaikkoja ei enää yksilöidä. Tilapäistä yötyötä voidaan teettää. Lähtökohtaisesti yötyön teettäminen on kuitenkin kiellettyä, ellei toiminta sitä vaadi.
11 § Sopimukseen perustuvan säännöllisen työajan pidentäminen
- Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä aiempaa laajemmin. Työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla voidaan sopia, kunhan säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin/viikko neljän kuukauden tarkastelujaksolla.
12 § Liukuva työaika
- Liukuvan työajan päivittäiset liukuma-ajat laajenevat vuorokautisen kolmesta tunnista neljään tuntiin. Enimmäis- ja vähimmäissaldot muuttuvat sekä käyttöön otetaan saldojen seurantajaksot. Lisäksi jatkossa on mahdollista jakaa työaika kahteen osaan päivän aikana siten, että niiden välillä on tauko.
13 § Joustotyöaika
- Nykyinen työaikalaki ei tunne joustotyöaikaa, joten kyse on uudesta työaikajouston mallista. Uudessa pykälässä on huomioitu vaativan asiantuntijatyön jouston tarpeet. Tällä tarkoitetaan tehtäviä, jotka eivät pääasiassa ole sidottuja tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan.
- Työnantaja ja työntekijä voivat siis sopia työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
14 § Työaikapankki
- Uuteen lakiin ehdotetaan säädöstä työaikapankista siten, että työaikapankin käyttö mahdollistuisi kaikilla työpaikoilla.
16 § Lisä- ja ylityö
- Lisä- ja ylityön määritelmät pysyvät jotakuinkin ennallaan, mutta ylityön määritelmiä täsmennetään. Lisä- ja ylityöstä sovitaan edelleen vain työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksesta.
18 § Työajan enimmäismäärä
- Työaika, ylityö mukaan lukien, saa olla enintään keskimäärin 48 tuntia/viikko neljän kuukauden ajanjakson aikana, mikä mahdollistaa 54 tuntia enemmän työaikaa vuodessa verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön.
34 § Poikkeaminen työehtosopimuksella
- Käytännössä työehtosopimukset ovat edelleen tärkein työaikasääntelyn lähde.
6 Luku ja lepoajat
- Työnantajan on edelleen huolehdittava työntekijöistään sekä riittävistä lepoajoista vuorokausittain ja viikoittain.
9 Luku- ja kanneajat
- Kanneajat pysyvät ennallaan. Työnantajalla säilyy edelleen velvollisuus huolehtia työaikakirjanpidosta.
