Viisi syytä, miksi meillä jokaisella tulisi olla edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jonka valtuuttaja tekee sitä varten, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan. Mutta mikä se tarkalleen on ja miksi jokaisen meistä tulisi laatia sellainen? Lue tämä blogipostaus, niin tiedät!

1. Saat päättää itse kuka asioitasi hoitaa ja miten
Mikäli henkilö ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan, on vaihtoehtoja kaksi: joko niin sanottu tavallinen edunvalvonta taikka edunvalvontavaltuutus, jotka tarkoittavat siis eri asioita. Tavallisessa edunvalvonnassa joko yleinen edunvalvoja (eli valtion virkamies) tai henkilön omainen määrätään edunvalvonnan tarpeessa olevan päämiehen edunvalvojaksi. Edunvalvontavaltuutuksella voit kätevästi itse määrätä, kenen haluat asioitasi hoitavan. Edunvalvontavaltuutukseen voidaan määrätä ensisijaisuusjärjestyksessä niin monta valtuutettua kuin vain itse haluaa. Useamman valtuutetun nimeäminen on suositeltavaa siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu on estynyt ottamaan tehtävää vastaan esimerkiksi oman sairastumisen tai ulkomaille muuton vuoksi.

Edunvalvonnassa laki määrää, miten edunvalvojana toimivan omaisen tulee tehtävänsä hoitaa. Valtakirjalla voit itse määrätä miten haluat asioitasi hoidettavan. Esimerkiksi pienyrittäjälle edunvalvontavaltuutus on erittäin tärkeä instrumentti: Valtakirjassa yrittäjä voi itse määrätä, miten yritystä ja sen taloutta tulee hoitaa, mikäli hänelle itselleen sattuisi jotain. Useinhan yrittäjä itse on lähes ainoa, joka tuntee oman yrityksensä ja sen liiketoiminnan kuin omat taskunsa.

2. Apua nopeammin ja vähemmällä paperisodalla
Tavallinen edunvalvonta tulee voimaan joko Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräyksellä, jolloin koko käsittelyprosessi saattaa kestää reilusti yli puoli vuotta. Tässä ajassa edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön taloudelliset asiat saattavat romahtaa, mikäli henkilö ei itse henkilökohtaisesti kykene enää maksamaan esimerkiksi laskujaan, lainanlyhennyksiään tai vuokraansa. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen on taasen nopeampaa. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan Digi- ja väestötietoviraston vahvistamisella. Vahvistamista varten valtuutetun on esitettävä DVV:lle alkuperäinen valtakirja sekä valtuuttajan lääkärinlausunto.

3. Ei pakollista tilivelvollisuutta viranomaisille
Tavallisessa edunvalvonnassa edunvalvojana toimivan henkilön tulee vuosittain antaa holhousviranomaiselle vuositili, jonka perusteella omaisuuden hoitamista valvotaan. Vuositilistä tulee käydä selville päämiehen varat ja velat tilikauden alkaessa ja päättyessä, tilikauden aikana niissä tapahtuneet muutokset, päämiehen puolesta tehdyt merkittävät oikeustoimet sekä muut vastaavat toimenpiteet, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan taasen määrätä, ettei valtuutetulla ole tätä verrattain raskasta velvollisuutta. Tällöin valtuutettu voi käyttää rajallisen aikansa tehokkaammin ja hyödyllisemmin päämiehen parhaaksi.

4. Mahdollistaa omaisuuden lahjoittamisen ja siitä luopumisen edunvalvonnan aikana
Ilman edunvalvontavaltuutuksessa olevaa erillistä määräystä edunvalvonnan aikana ei ole mahdollista lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Omaisuuden lahjoittaminen edunvalvonnan aikana esimerkiksi jälkipolvelle voi olla verotuksen ja tällä hetkellä tuloihin perustuvien hoitokotimaksujen kannalta hyvinkin järkevää, mikäli päämies ei enää pysty nauttimaan omaisuudesta ja sen mahdollisista tuotoista itse.

Ilman edunvalvontavaltuutusta myöskään perinnöstä, tasingosta tai vakuutuskorvauksesta luopuminen ei ole mahdollista. Mikäli esimerkiksi aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja varakkaampi heistä kuolee ja leski joutuu edunvalvontaan, voi verotuksen ja hoitokotimaksujen kannalta olla erittäin epätarkoituksenmukaista ottaa tasinkoa vastaan. Ainoastaan edunvalvontavaltuutuksella voidaan mahdollistaa omaisuudesta luopuminen tällaisessa tilanteessa.

Lahjoituksia varten edunvalvontavaltuutukseen on nimettävä yksi perheen ulkopuolinen henkilö viimesijaiseksi valtuutetuksi. Perheenjäsenet eivät voi esteellisyyden vuoksi toimia samalla valtuutettuina ja lahjansaajina eivätkä valtuutettuna lahjoittaa omaisuutta myöskään toisilleen. Perheen ulkopuolisena valtuutettuna voidaan pitää esimerkiksi lahjansaajan serkkua. Ilman perheen ulkopuolista valtuutettua lahjoitusten tekeminen edunvalvonnan aikana ei ole mahdollista.

5. Ei pakollista salassapitovelvollisuutta omaisia kohtaan
Tavallisessa edunvalvonnassa edunvalvojana toimivaa omaista sitoo lain mukaan tiukka salassapitovelvollisuus. Edunvalvoja ei saa kertoa tehtävässään tietoonsa saamiaan päämiehen taloudellisia tai yksityisiä asioita edes päämiehen muille omaisille. Sen sijaan edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määrätä vapaasti, että valtuutetulla on oikeus antaa tietoja valtuuttajasta tietyille hänen nimeämilleen henkilöille.

BONUS: Miten edunvalvontavaltuutus sitten laaditaan?
Edunvalvontavaltuutus laaditaan aina kirjallisesti. Valtakirja allekirjoitetaan testamentin tavoin kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Kuten testamentti, myös edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja, joka tulee tehdä lain muotovaatimuksien mukaisesti ollakseen pätevä. Toisin kuin testamentti, edunvalvontavaltuutus tulee kuitenkin voimaan vasta, kun holhousviranomainen eli Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut. Vahvistamista varten valtuutetun tulee toimittaa DVV:lle alkuperäinen edunvalvontavaltuutusasiakirja ja lääkärintodistus, jossa lääkäri toteaa päämiehen olevan edunvalvonnan tarpeessa. Edunvalvontavaltuutus ei siis tule voimaan pelkällä allekirjoituksella.

On hyvä muistaa, että edunvalvontavaltuutus tulee laatia silloin, kun henkilö kykenee vielä ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Valtuutuksen tekemistä ei siis kannata jättää hamaan tulevaisuuteen vaan laatia se niin sanotusti hyvän sään aikana. Valtuuttaja voi muuttaa valtuutuksen sisältöä ajan kuluessa ja tarvittaessa myös kokonaan perua valtuutuksen.

Ota rohkeasti yhteyttä, autan mielelläni edunvalvonta-asioiden kanssa! Kartoituspalaverimme on aina veloitukseton ja se onnistuu kätevästi myös Teamsin välityksellä.

Minni Takala
Lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
puh. +358 40 596 1540
minni.takala@premiumgroup.fi