Exit-vero – Mikä on tilanne nyt?

Exit-vero loppusuoralla

On kulunut reilu vuosi siitä, kun Suomen hallitus syyskuussa 2021 tuli budjettineuvotteluista ulos ilmoittamalla uudesta arvonnousuverosta, joka otettaisiin käyttöön vuodesta 2023 alkaen. Sittemmin verosta on puhuttu myös exit-verona ja maastapoistumisverona. Koska hallituksen asettama aikaraja lähestyy kovaa vauhtia, olemme tiivistäneet tämänhetkisen (18.10.2022) tilanteen tähän uutiskirjeeseen.

Ajaako hallitus käärmettä pyssyyn

Huomioiden se, kuinka perustavanlaatuisesta lainsäädännöstä on kyse, on maastapoistumisvero edennyt valtiovarainministeriössä lähes päätähuimaavaa vauhtia. Luonnos hallituksen esityksestä laadittiin keväällä pikavauhtia ja julkaistiin sekä lähetettiin lausuntokierrokselle 12.8.2022. Lausunnoissa luonnokselle annettu palaute oli kipakkaa ja luonnosta moitittiin muun muassa epäselvyydestä, monimutkaisuudesta sekä perustavanlaatuisista ongelmista, jotka saattoivat joissain tilanteissa johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Jopa Verohallinto totesi lausunnossaan, että esitystä tulisi täydentää useilta osin ja voimaantulo tulisi siirtää vuoteen 2024.

Hallinnollisten kulujen lisäksi vero väistämättä haittaa ulkomaisten osaajien saamista Suomeen: kun Suomi näyttäytyy ulkomaiselle ammattilaiselle jo nykyisellään korkean verotuksen maana, voi tulevaisuudessa koko omaisuuden joutuminen uuden exit-veron piiriin olla tekijä, joka kääntää vaakakupin toisessa valtiossa olevan työnantajakandidaatin puolelle.

Murskapalautteesta huolimatta exit-vero etenee kuin juna. Hallituksella on edelleen tähtäimessä lain voimaantulo vuonna 2023 siten, että sitä sovellettaisiin jo vuoden 2023 verotuksessa. Lainsäädännön arviointineuvostolle lokakuussa toimitettu viimeisin versio laista sisältää korjauksia joihinkin suurimpiin ongelmakohtiin, mutta missään määrin ongelmaton muutos ei vieläkään ole.

Lausunnossaan 18.10.2022 lainsäädännön arviointineuvosto muun muassa katsoi, ettei lain esitysluonnoksessa ole riittävällä tavalla arvioitu exit-veron vaikutuksia yrityksiin ja verovelvollisiin, eikä vaihtoehtoja verolle ole riittävästi kartoitettu. Lausunnon rivien välistä oli tulkittavissa, että hallitus ajaa poliittisella ohjauksella käärmettä pyssyyn.

Seuraavassa lyhyt kuvaus laista viimeisimmän luonnoksen perusteella:

Exit-veron pääpiirteet

Viimeisimmässä luonnoksessa maastapoistumisveroa sovellettaisiin henkilöihin, jotka muuttavat pois Suomesta siten, että heistä tulee Suomessa rajoitetusti verovelvollisia tai verosopimuksen mukaan toisessa valtiossa asuvia, riippuen siitä, kumpi tapahtuu ensin. Arvonnousutulon piirissä ovat henkilöt, jotka ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia, ja verosopimuksen mukaan asuneet Suomessa vähintään viisi (5) vuotta Suomesta pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana.

Arvonnousutulona verotettavaa omaisuutta olisivat osakkeet, osuudet, muut arvopaperit, säästöhenkivakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja määräaikaiset eläkevakuutussopimukset. Sen sijaan esimerkiksi kiinteistöt, asunto-osakeyhtiöiden osakkeet tai virtuaalivaluutat eivät ole verotettavan omaisuuden piirissä. Kiinteistöt ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeet toki ovat jo nykyisellään Suomen verotusoikeuden piirissä poismuuton jälkeenkin.

Exit-veron soveltamista on rajoitettu omaisuuden arvoa koskevin kynnysarvoin. Vero ei koske tilanteita, joissa arvonnousuveron piirissä olevan omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500 000 euroa ja mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi alle 100 000 euroa. Arvonnousutuloa ei myöskään lueta tuloksi, jos omaisuutta luovutetaan aikaisintaan kahdeksantena verovuonna muuttovuodesta tai sen jälkeen.

Arvonnousutulo lasketaan ikään kuin veron piirissä oleva omaisuus olisi myyty käyvin arvoin Suomesta pois muuttoa edeltävänä päivänä. Tämä laskennallinen luovutusvoitto saadaan yleisten säännösten mukaisesti siten, että käyvästä arvosta vähennetään omaisuuden hankintameno. Myös hankintameno-olettamaa voi käyttää. Vero määrätään laskennallisen luovutusvoiton osalta 100 000 euroa ylittävältä osalta.

Exit-veron perusteella syntyvä pääomatulo luetaan lähtökohtaisesti muuttovuoden pääomatuloksi, mutta verovelvollisen vaatimuksesta tulo voidaan lukea sen vuoden verotukseen, jonka aikana veron realisoiva omaisuuden luovutus tosiasiassa tapahtuu. Luonnoksen lähtökohta on, että arvonnousutulo realisoituu, kun sen piirissä oleva omaisuus luovutetaan vastikkeellisesti tai lahjana. Esityksen viimeisimmässä versiossa lahjoitustilannetta on täsmennetty siten, että arvonnousutulon verosta on mahdollista vähentää lahjoituksesta koituvan lahjaveron määrä – näin on vältetty luonnokseen aiemmin sisältynyt kaksinkertainen verotus.

Loppuvuosi

Exit-veron tulevaisuus näyttää parhaimmillaankin sumuiselta. On selvää, että lakimuutos edellyttäisi pitkällisempää valmistelua sekä ministeriössä että toimeenpanevassa viranomaisessa eli Verohallinnossa. Toisaalta loppuaan kohti matkaava vaalikausi voi tarkoittaa poliittisesti sitä, että halutut uudistukset pitää ajaa maaliin ennen vuoden vaihdetta – etenkin kun oppositiosta on vastikään toistettu ukaasi siitä, että seuraava hallitus tulee hautaamaan exit-veron. Ulkomaille muuttoa miettivän verovelvollisen kannattaa joka tapauksessa seurata tilannetta, sillä tulevat viikot näyttävät, kuinka hankkeelle käy.

Mikäli sinulla on herännyt kysymyksiä verotukseen ja ulkomaille muuttoon liittyen, olethan rohkeasti yhteydessä Premiumin asiantuntijoihin!

Aleksi Salminen
Lakimies OTM, TM
+358 50 371 6557
aleksi.salminen@premiumroup.fi

Taru Lumme
Lakimies OTM
+ 358 50 464 2333
taru.lumme@premiumgroup.fi