Huomioi nämä 5 seikkaa avioehtosopimuksen laatimisessa

Kesä on tunnetusti häiden ja onnen juhlaa! Ennen avioliittoon astumista on tärkeää ymmärtää myös vihkimisen juridiset vaikutukset. Ota haltuun juristin vinkit koskien puolisoiden aviovarallisuussuhteita ja avioehtosopimusta:

1) Puolisoiden omaisuus ei muodosta ”yhteistä pesää”

Suomen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu puolisoiden omaisuuksien erillisyydelle. Toisin kuin usein luullaan, aviopuolisot eivät siis omista kaikkea omaisuuttaan yhdessä puoliksi, vaan kumpikin omistaa lähtökohtaisesti sen omaisuuden, joka on hänen nimiinsä merkitty. Vaikka usein puolisot puhuvatkin ”meidän omaisuudestamme”, on lain mukaan kyse ”minun omaisuudestani ja sinun omaisuudestasi”.

2) Aviovarallisuussuhteet tasataan avioliiton päättyessä osituksessa

Vaikka puolisot omistavat itse oman omaisuutensa avioliiton aikana, avioliiton päättyessä aviovarallisuussuhteet kuitenkin ikään kuin tasataan puolisoiden välillä omaisuuden osituksessa. Ositus toimitetaan sekä avioeroon että kuolemaan päättyneen avioliiton jälkeen. Osituksessa lasketaan yhteen molempien puolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus, joiden summa jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Enemmän omistava puoliso joutuu siis luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona toiselle puolisolle sen verran, että kummatkin omistavat lopulta arvomääräisesti yhtä paljon. Tasinko on verovapaata.

3) Avio-oikeus on avioliittolain olettama

Mikäli puolisot eivät ole laatineet avioehtosopimusta eikä avio-oikeutta heidän omaisuuteensa ole poissuljettu luovutuskirjassa (kuten testamentissa tai lahjakirjassa), sovelletaan avioliittolain olettamaa, jonka mukaan kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Mikäli tämä avioliittolain olettama ei tunnu teille sopivalta, on teidän mahdollista määrätä avio-oikeudestanne toisin avioehtosopimuksella.

4) Avioehtosopimus vaatii tarkkuutta

Avioehtosopimus on määrämuotoinen asiakirja, joka tulee tehdä avioliittolain verrattain ankarien muotovaatimuksien mukaisesti ollakseen pätevä. Avioehto vaatii molempien puolisoiden allekirjoituksen, päiväyksen ja kaksi esteetöntä todistajaa. Toisin kuin esimerkiksi testamentti, avioehtosopimus tulee voimaan vasta rekisteröinnillä. Avioehto on rekisteröitävä ennen ositusperusteen syntyhetkeä eli avioerohakemuksen vireille tuloa tai puolison kuolemaa.

5) Avioehdolla voidaan myös turvata leskeä

Toisin kuin usein luullaan, avioehdolla voidaan myös turvata leskeksi jäänyttä puolisoa taloudellisesti. Avioehtoa voidaan modifioida siten, että lopputuloksena leski saakin enemmän tasinkoa kuin mihin hän avioliittolain olettaman mukaan olisi oikeutettu.

Esimerkki: Annika ja Bertta ovat menneet naimisiin ja tehneet täysin poissulkevan avioehdon. Avioehdolla he haluavat turvata omat omaisuutensa, mikäli liitto sattuisikin jostain syystä päättymään riitaisasti, mutta avioehdossa ei ole erikseen mainittu, että se koskisi vain avioerotilannetta. A kuolee ilman rintaperillisiä jättäen netto-omaisuutta 1 000 000 euroa. B:llä on omaisuutta 100 000,00 euroa. Koska avio-oikeus on suljettu pois, heidän välillään ei suoriteta ositusta. Lakimääräisenä perillisenä B perii A:lta 1 000 000 euroa, josta hän joutuu maksamaan perintöveroa 135 300 euroa.

Mikäli A ja B olisivat rajanneet avioehdon koskemaan vain avioerotilanteita ja jättäneet avio-oikeuden voimaan kuolintilanteissa toispuoleisesti siten, että B:llä olisi ollut avio-oikeus A:n omaisuuteen, mutta A:lla ei B:n omaisuuteen, olisi B saanut osituksessa verovapaana tasinkona 500 000 euroa ja perinyt loput 500 000 euroa, josta perintöveroa tulisi maksettavaksi 55 300 euroa.

Mietityttääkö avioehdon laatiminen?

Premiumin juristit auttavat mielellään löytämään juuri teille sopivan ratkaisun niin avioehtosopimuksen laatimiseen kuin muihinkin perheoikeudellisiin asioihin.

Ota yhteyttä ja varaa aika veloituksettomaan kartoituspalaveriin:

Minni Takala
lakimies, OTM
puh. 040 596 1540
minni.takala@premiumgroup.fi

Taru Lumme
lakimies, OTM
puh. 050 464 2333
taru.lumme@premiumgroup.fi