Vuosilomalain erityistilanteita – osa I
Talven selkä alkaa olla taittunut, ja valon määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Ajatukset karkaavat jo kevääseen ja kesään. Mielessä pyörivät pian kesäloma ja lomasuunnitelmat. Vähän aikaa täytyy kuitenkin vielä malttaa ennen kesälaitumille karkaamista. Ammatillisesti tässä vaiheessa vuotta on hyvä palautella mieliin lomalaskennan koukeroita ja lomapalkkojen laskentaa.
Kolmiosaisen kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa kertaamme loman antamista ja myöntämistä ja kahdessa seuraavassa osassa käsittelemme erikoistilanteita.
Loman antaminen ja myöntäminen – mitä työnantajan tulee ottaa huomioon?
Työnantajalla on aina vastuu lomien pitämisestä oikeana aikana ja täysimittaisena. Keskinäisillä sopimuksilla voidaan sopia lomien siirtämisestä tai säästämisestä lain sallimissa puitteissa. Lomaa kertyy lain mukaan enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuodelta, poikkeuksia voivat tuoda työehtosopimukset tai erilliset sopimukset.
Lomista voi sopia ja yleensä sovitaankin työpaikoilla melko joustavasti, kunhan loma osuu oikealle lomakaudelle. Kesälomakausi on ajalla 2.5.–30.9. ja talvilomakausi ajalla 1.10.–30.4. On kuitenkin hyvä muistaa työnantajan oikeudesta määrätä vuosiloman ajankohta lomakaudella. Loman alkamisesta on ilmoitettava vähintään 1 kk aikaisemmin ja työntekijää on kuultava ennen loman määräämistä. Vuosiloma voidaan sopia pidettäväksi vasta seuraavana vuonna 12 päivää ylittävältä osalta ja erona säästövapaaseen, työnantaja voi tällöin määrätä loman ajankohdan. Mikäli työnantaja määrää loma-ajan, tulisi se aina antaa yhdenjaksoisena, ellei työn luonne tms. vaadi muuta. Yhdenjaksoisen loman on oltava kuitenkin aina vähintään 12 päivää ilman poikkeuksia.
Lomapäivät annetaan arkipäivinä, ei siis kalenteripäivinä tai työpäivinä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että lomapäiviä ovat kaikki kalenterin ”mustat” päivät. Poikkeuksen tekevät juhannus- ja jouluaatto sekä pääsiäislauantai.
Keskustelua ja tulkintaa herättää monesti lauantaiden käsittely. Laki ei määrää laskemaan normaalia lauantaita lomapäiväksi. Lähtökohtaisesti loman ajankohta määrittelee edelleen sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy. Jos muutaman päivän loma esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon tai keskiviikosta perjantaihin tulee työnantajan aloitteesta, johon työntekijä on antanut suostumuksensa, lauantain ei lähtökohtaisesti voi katsoa tällöin kuluttavan lomaa. On kuitenkin muistettava, että työnantajalla ei ole velvollisuutta myöntää lomaa lyhyinä pätkinä. Työnantaja voi lomaa myönnettäessä edellyttää, että lomaa pätkittäessä lomaan pitää sisältyä saman verran lauantaipäiviä kuin jos loma pidettäisiin yhdenjaksoisesti. Työnantajan pitää kertoa tämä kuitenkin selvästi työntekijän tietoon ennen loman myöntämistä. Työnantaja voi yrityskohtaisissa ohjeissa vuosiloman pitämisestä olla myös määritellyt, että yksi lomaviikko sisältää aina lauantain, niin silloin ohjeita noudatetaan ilman erillistä sopimista. Näin riippumatta siitä, pidetäänkö loma yhdenjaksoisesti vai onko se jaettu osiin. Tällainen toimintapa on työntekijöiden tasapuolista kohtelua, jotta kaikilla on yhtä monta työpäivää vuosilomaa.
Vuosiloma on aina palkallinen, silloinkin kun se on kerrytetty palkattoman poissaolon aikana tai se pidetään samaan aikaan palkattoman poissaolon kanssa. Lomaa ei saa vaihtaa rahaksi muuta kuin poikkeustapauksissa. Tällaisia poikkeuksia voivat olla esimerkiksi työsuhteen päättyminen tai asevelvollisuuden alkaminen. Myös pitkään jatkunut työkyvyttömyys tai säästövapaiden pitäminen lomautuksen tai osa-aikaistamisen yhteydessä voivat olla tällaisia tilanteita.
Työkyvyttömyys ja loma
Työntekijän sairastuessa ennen loman alkua, loma siirtyy työntekijän pyynnöstä ilman omavastuuaikaa. Työntekijän tulee kuitenkin itse esittää pyyntö loman siirtymisestä. Mikäli työkyvyttömyys alkaa loman jo alettua, omavastuuaika on enimmillään 6 päivää. Lapsen sairaus tai lomarahanvaihtovapaat eivät ole peruste loman siirtymiselle. Työntekijällä on aina oikeus vähintään 24 päivän lomaan työaikadirektiivin mukaisesti. Omavastuupäiviä voi siis tulla vain siinä tapauksessa, kun työntekijälle on kertynyt enemmän kuin 4 viikkoa lomaa. Työntekijän on ilmoitettava sairastumisesta ja pyydettävä siirtoa välittömästi, ilman aiheetonta viivytystä.
Kirjoitussarjamme seuraavassa osassa, käsittelemme vuosilomaa täydentäviä lisäpäiviä sekä säästövapaita. Vuosilomalain erityistilanteita – osa II julkaisemme huhtikuun uutiskirjeemme yhteydessä.
