Vuosilomalain erityistilanteita – osa III
Kokonaisuutena palkkahallinto on tänä päivänä erittäin paljon erityistilanteita sisällään pitävä ja siten myös erityisosaamista vaativa hallinnon alue.
Kirjoitussarjassamme ensimmäinen osa käsitteli loman antamiseen liittyvä erityistilanteita sekä työkyvyttömyyden vaikutusta. Toinen osa käsitteli vuosilomaa täydentäviä lisäpäiviä sekä säästövapaita. Vuorossa kirjoitussarjamme viimeinen osa, joka käsittelee palkan ja työajan muutosten vaikutuksia vuosilomaan.
Työajalla on vaikutusta
Lomapäivien ansaintasääntö määräytyy aina jälkikäteen, tehdyn työn perusteella. Ja työntekijöillä voi olla paljonkin vaihtelevia työaikoja. Esimerkiksi niin sanottu ”tarvittaessa töihin kutsuttava” tai 0-tuntisopimus. Kun työntekijä on työskennellyt joka kuussa 14 päivää tai enemmän, sovelletaan 14 päivän sääntöä. Mikäli työpäiviä on alle 14, käytetään 35 tunnin sääntöä. Jos kaikkien kuukausien työaika jää alle 35 tunnin, kuuluu työntekijä vapaan piiriin.
Työntekijän kuukauden työpäivien ollessa vähintään 14, työntekijälle maksetaan lomapäiviltä päiväpalkka. Esimerkiksi kuukausipalkkalaisella tämä tarkoittaa normaalin työpäivän palkan suuruista palkkaa. Mikäli noudatettavaksi tulee 35 tunnin sääntö, työntekijälle maksetaan %-korvaus. Vapaan piiriin kuuluville ei makseta lomapalkkaa, mutta heillä on oikeus vapaaseen niin halutessaan.
Muutokset palkassa ja työajassa
Kun palkkauksessa ja työajassa tapahtuu muutoksia, on suurin merkitys ajankohdalla. Mikäli kuukausipalkkalaisen palkkaus ja työaika muuttuvat vuosiloman ansaintajakson aikana, lasketaan lomapalkka prosenttiperusteisesti. Jos taas muutokset ovat tapahtuneet loman ansaintajakson jälkeen ennen loman alkua, lasketaan loma-ajan palkka ansaintavuoden työaikaa vastaavasta palkasta. Loma-ajan palkka voi siis olla suurempi, kuin työntekijän palkka ennen loman alkamista.
Joskus voi olla tilanteita, jolloin vain työntekijän työaika muuttuu, mutta palkka pysyy ennallaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos työntekijä jää osasairauslomalle työnantaja maksaessa täyden palkan. Tällöin työnantaja voi hakea Kelasta osasairausrahan itselleen. Työntekijän lomapalkka säilyy kuitenkin ennallaan, sillä lomapalkka muuttuu vain silloin, jos sekä palkka, että työaika muuttuvat.
Lomapalkan laskemissa olennaista on se, mitä palkkaustapaa häneen sovelletaan 31.3. eli lomanansaintavuoden päättyessä. Jos työntekijä on tuolloin ollut kuukausipalkkainen, lasketaan lomapalkka kuukausipalkan säännöllä, vaikka työntekijä olisi ennen loman alkua muuttunut tuntipalkkalaiseksi. Jos työntekijä taas on ollut 35-tunnin piirissä lomanansaintavuoden päättyessä, lasketaan lomapalkka prosenttiperusteisesti. 14- työpäivän piiriin kuuluneen tuntipalkkalaisen lomapalkkaan taas sovelletaan keskipäiväpalkkasääntöä. Huomion arvoista on myös se, että mikäli juuri ennen lomanansaintavuoden päättymistä tehty muutos on tilapäinen, ei se vaikuta lomapalkan laskentaan lainkaan.
Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus on pidettävä aina erillään. Esimerkiksi työntekijän siirtyessä vapaaoikeuden piiristä lomanansainnan piiriin, maksetaan loman ansaintajaksolta vuosilomapalkkaa ja vapaaoikeuden jaksolta lomakorvaus.
Kirjoituksemme ovat vain raapaisset palkkahallinnon pintaa. Tiedämme, että meillä on alaa säätelevän lain lisäksi monta erilaista työehtosopimusta huomioitavana. Oman lukunsa tuovat lukuisat erilaiset ja vaihtelevat työsuhteet. Joten ei tarvitse keksiä perusteluja sille, miksi palkkahallinnossakin yrityksen kannattaa käyttää alaansa seuraavaa ammattilaista
